Muutaman mutkan kautta sain tietää, että ev.-lut. kirkon Kuopion piispa Jari Jolkkonen oli kommentoinut Helsingin Sanomien uutista, joka koski kesäkuussa julkaistua tutkimustani. Uutisen otsikko kuului: ”Suomalaistutkija: jälleensyntymisoppi oli osa varhaista kristinuskoa”. (Kuva Jolkkosen tviitistä alempana.)
Jolkkosen ytimekäs antiteesi: ”Ei ollut.”
Eikö Clemens Aleksandrialainen ‒ näkemyksineen ‒ ollut osa varhaista kristinuskoa?
Totta kai oli, ja monen muun ajatuksen ohella myös jälleensyntymisoppi (sielunvaellus) oli osa varhaisimman kristinuskon ei-keskusjohtoista moninaisuutta. Näin olisi ilman mitään uusia tutkimuksiakin, sen verran vahvaa on näyttö esimerkiksi Basilides-nimisen kristityn opettajan reinkarnaatiouskosta. Vain yhden esimerkin mainitakseni.
Toisaalta kirkollisen, tutkimuksesta riippumattoman teologian edustajana piispan voitaisiin katsoa olevan oikeassa: tarvitsee ainoastaan määritellä ”varhainen kristinusko” siten, ettei kukaan js-oppiin suopeasti suhtautunut mahdu sisään. Mutta silloin mm. Clemens jää ulos, vaikka hän oli Jolkkosellekin ”hieno teologi”.
Historiantutkimus ei kuitenkaan voi määritellä varhaista kristinuskoa siten, että se sopii myöhemmän opinkehittelyn raameihin.
Jolkkonen haluaa suoda ensimmäisen kristillisen filosofin tittelin Clemensin sijaan Justinos Marttyyrille. Tällaiset nimitykset ovat tietenkin näkemyskysymyksiä. ”Ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi” on Antiikin käsikirjan näkemys (kuten myös kirjoitusasu Clemens). Mitä Justinokseen tulee, niin kuten kirjassa s. 176‒183 osoitan, hänen jälleensyntymiskantansa on kipeästi selvittämisen tarpeessa. Esittämilläni perusteilla se on aivan selvästi jokin muu kuin se kategorinen kiistäminen, jota hänen kannakseen yleensä väitetään.
Piispan toistuva teesi kirjoituksessa on, että js-oppi ei ollut kirkon dogmi. Mutta kun sen paremmin HS kuin minäkään emme ole niin väittäneet, kyseessä on olkinukketaktiikka. Olemalla tässä oikeassa Jolkkonen ei tule yhtään lähemmäksi ‒ historiallisessa katsannossa faktisesti virheellisen ‒ antiteesinsä validointia. Oppinut piispa pystyy toki parempaan. Kenties aihe ansaitsee hieman seikkaperäisemmän keskustelun kuin minkä Muskin alusta mahdollistaa.

Omia kommenttejani HS:n uutiseen toisessa postauksessa.
Paluuviite: Arviot kirjastani Vapaassa Ajattelijassa ja Teosofissa – Liha ja logos
Paluuviite: Rajatietokirja? – Liha ja logos